Takaisin blogiin

Fyysinen harjoittelu 10–14-vuotiailla jalkapalloilijoilla

10–14-vuotias pelaaja kasvaa, nopeutuu ja vahvistuu — mutta ei tasaisesti. Kasvupyrähdyksen ajoitus vaihtelee vuosilla, ja samassa joukkueessa voi olla fyysisesti 11-vuotiaan ja 15-vuotiaan tasoisia pelaajia [1]. Fyysinen harjoittelu on silti tärkeää, kunhan se tehdään jalkapallon ehdoilla.

Tässä artikkelissa käydään läpi mitä tutkimus sanoo 10–14-vuotiaiden fyysisestä harjoittelusta ja miten se kannattaa integroida osaksi tavallisia jalkapalloharjoituksia.

Biologinen ikä ratkaisee

Kronologinen ikä kertoo vähän. Kaksi 13-vuotiasta voivat erota toisistaan neljällä kehitysvuodella [1]. Mirwald ym. (2002) kehittivät menetelmän, jolla kypsyysaste arvioidaan pituuden, istumakorkeuden ja painon perusteella (PHV, Peak Height Velocity) [2].

Palloliiton valmennuslinja korostaa, että harjoittelun kuormitus pitää suhteuttaa pelaajan kehitysvaiheeseen, ei syntymävuoteen [3]. Käytännössä tämä tarkoittaa, että saman ikäluokan pelaajat voivat tarvita erilaista harjoittelua.

Mitä ominaisuuksia kehittää ja milloin

Fyysisiä ominaisuuksia voi harjoittaa missä iässä tahansa, mutta tietyt kaudet tarjoavat paremman vasteen [4]. Ford ym. (2011) huomauttavat, ettei "herkkyyskausien" tutkimusnäyttö ole aukotonta — kyse on pikemminkin tehokkaista ajankohdista kuin jäykistä ikkunoista [5].

Ominaisuus10–12 v12–14 v
Koordinaatio ja ketteryysParas vaste — hermostollinen kehitys huipussaan [4]Edelleen tärkeä, mutta kasvupyrähdys voi tilapäisesti heikentää koordinaatiota
NopeusReaktionopeus ja liikenopeus kehittyvät tehokkaasti [6]Kiihdytysnopeus paranee hormonaalisten muutosten myötä
Aerobinen kestävyysKehittyy leikin ja pelien kauttaVO2max parhaiten harjoitettavissa PHV:n jälkeen [1]
VoimaHermostollisia adaptaatioita — ei lihasmassan kasvua [7]PHV:n jälkeen hormonit mahdollistavat lihasmassan kehityksen

Voimaharjoittelu on turvallista

Vanhentunut käsitys siitä, ettei nuori saa tehdä voimaharjoittelua, on kumottu toistuvasti. Faigenbaum ja Myer (2010) totesivat katsauksessaan, että ohjattu, ikään sopiva voimaharjoittelu on turvallista ja hyödyllistä — se parantaa suorituskykyä ja vähentää loukkaantumisvaaraa [7].

Lesinski ym. (2016) osoittivat, että voimaharjoittelu parantaa nuorten sprintti-, hyppy- ja suunnanmuutossuoritusta [8]. Oleellista on tekniikka ensin, kuorma sitten. 10–12-vuotiailla oma kehonpaino riittää. 12–14-vuotiailla voi lisätä kevyitä vastuksia, kun liikkeet hallitaan.

Integrointi jalkapalloharjoituksiin

Erillistä kuntosalitreeniä ei tarvita tässä iässä. FIFA, Palloliitto ja UEFA korostavat, että fyysinen kehitys tapahtuu parhaiten osana jalkapalloharjoituksia [3][9][10].

Alkulämmittely: FIFA 11+ Kids

FIFA:n kehittämä 11+ Kids -ohjelma on tutkittu loukkaantumisten ehkäisyohjelma 7–13-vuotiaille. Se sisältää juoksu-, tasapaino-, hyppy- ja kehonhallintaharjoitteita. Rössler ym. (2016) osoittivat, että ohjelma parantaa motorista suorituskykyä merkitsevästi [11], ja neljän maan tutkimuksessa ohjelmaa käyttäneillä joukkueilla oli 48 % vähemmän loukkaantumisia [17]. Harjoitteet ja käyttöönotto ovat erillisessä kirjoituksessa: FIFA 11+ -lämmittely lasten jalkapalloon.

Lämmittely on aliarvostettu harjoittelun osa. 10–15 minuutin rakenteellinen alkulämmittely, joka sisältää koordinaatiota, ketteryyttä ja kehonhallintaa, on tehokkaampaa kuin juoksulenkki kentän ympäri.

Pienpeleillä fyysistä kehitystä

Hill-Haas ym. (2011) osoittivat katsauksessaan, että pienpeleillä kehitetään samanaikaisesti teknisiä, taktisia ja fyysisiä ominaisuuksia [12]. Fyysistä kuormitusta säädetään kenttäkoolla, pelaajamäärillä ja palautusajoilla:

  • Pieni kenttä, vähän pelaajia = enemmän ketteryyttä ja nopeutta
  • Iso kenttä, enemmän pelaajia = aerobinen kuormitus kasvaa
  • Lyhyet intensiiviset jaksot + palautus = anaerobinen kehitys

Los Arcos ym. (2015) vertasivat pienpelejä ja intervallitreenejä nuorilla eliittipelaajilla. Pienpeleillä VO2max parani yhtä tehokkaasti — ja pelaajat nauttivat niistä selvästi enemmän [13].

3v3 maalivahtien kanssa — Taktiikkataulu
3v3 maalivahtien kanssa: lyhyet 3–4 minuutin pelit ja pistelasku pitävät intensiteetin korkeana pienessä tilassa.
Muokkaa omaksesi Taktiikkataulussa

Nopeusharjoittelu osana treenien rakennetta

Nopeus ei kehity, jos sitä ei harjoiteta palautuneena. Lyhyet sprintit (10–30 m) alkulämmittelyn jälkeen, ennen teknistä tai taktista osiota, ovat helppo tapa integroida nopeusharjoittelua. Palautuksen pitää olla riittävä — vähintään 1:5-suhde työ- ja palautusajan välillä.

Nopeuskisa tötsäradalla — Taktiikkataulu
Nopeuskisa tötsäradalla: täysillä juostava kartiorata suunnanmuutoksineen. Lopussa laukaus pikkumaaliin.
Muokkaa omaksesi Taktiikkataulussa

Esimerkkiharjoituksen rakenne

VaiheKestoFyysinen painopiste
Alkulämmittely (FIFA 11+ Kids)10–15 minKoordinaatio, tasapaino, kehonhallinta, loukkaantumisten ehkäisy
Nopeus/ketteryys5–10 minLyhyet sprintit, suunnanmuutokset, reaktioharjoitteet palautuneena
Teknis-taktinen osio20–25 minTaitoharjoitteet joissa liikettä, kehonpainovoima osana harjoitteita
Pienpeli20–25 minAerobinen/anaerobinen kuormitus kenttäkoon ja sääntöjen kautta
Loppujäähdyttely5–10 minLiikkuvuus, kehontuntemus

Teknis-taktiseen osioon ja pienpeliin löytyy harjoitteita sivuilta jalkapalloharjoitteet 10-vuotiaille ja jalkapalloharjoitukset lapsille.

Kuormituksen hallinta ja loukkaantumisriski

Gabbett (2016) osoitti, että kuormituksen äkilliset piikit ovat tärkein yksittäinen loukkaantumisten riskitekijä nuorilla urheilijoilla [14]. Kuormituksen tasainen nostaminen on turvallisempaa kuin satunnaiset kovat viikot.

American Medical Society for Sports Medicine suosittelee, ettei viikottainen organisoidun urheilun tuntimäärä ylitä lapsen ikää vuosissa [15]. 13-vuotias siis enintään 13 tuntia viikossa. Lisäksi 1–2 lepopäivää viikossa.

Kasvupyrähdyksen aikana loukkaantumisriski kasvaa. Osgood-Schlatterin tauti, Severin tauti ja muut apofyysivammat ovat yleisiä 10–14-vuotiailla [16]. Oireilevien pelaajien kuormitusta on laskettava yksilöllisesti.

Keskeiset periaatteet

  • Fyysinen harjoittelu integroidaan osaksi jalkapalloharjoituksia, ei erillisenä
  • Biologinen ikä ohjaa kuormitusta, ei syntymävuosi
  • Voimaharjoittelu on turvallista kun tekniikka on prioriteetti
  • FIFA 11+ Kids alkulämmittelynä vähentää loukkaantumisia [17] ja parantaa motorista suorituskykyä [11]
  • Pienpeleillä kehitetään kestävyyttä yhtä tehokkaasti kuin intervallitreeneillä
  • Kuormituksen äkilliset piikit ovat suurin yksittäinen loukkaantumisriski

Lähteet

  1. Balyi, Way & Higgs (2013): Long-Term Athlete Development — Human Kinetics DOI
  2. Mirwald, Baxter-Jones, Bailey & Beunen (2002): "An assessment of maturity from anthropometric measurements" — Medicine and Science in Sports and Exercise DOI
  3. Suomen Palloliitto: Valmennuslinja — ikäryhmäkohtaiset harjoittelusuositukset PDF
  4. Viru, Loko, Harro ym. (1999): "Critical periods in the development of performance capacity during childhood and adolescence" — European Journal of Physical Education DOI
  5. Ford, De Ste Croix, Lloyd ym. (2011): "The Long-Term Athlete Development model: Physiological evidence and application" — Journal of Sports Sciences DOI
  6. Mendez-Villanueva, Buchheit, Kuitunen ym. (2011): "Age-related differences in acceleration, maximum running speed, and repeated-sprint performance in young soccer players" — Journal of Sports Sciences DOI
  7. Faigenbaum & Myer (2010): "Resistance training among young athletes: safety, efficacy and injury prevention effects" — British Journal of Sports Medicine 44(1):56–63. PubMed
  8. Lesinski, Prieske & Granacher (2016): "Effects and dose-response relationships of resistance training on physical performance in youth athletes" — British Journal of Sports Medicine DOI
  9. FIFA Training Centre: Youth Football Training Manual (2016)
  10. UEFA Youth Development Programme: coaching education curriculum
  11. Rössler, Donath, Bizzini & Faude (2016): "A new injury prevention programme for children's football — FIFA 11+ Kids" — Journal of Sports Sciences DOI
  12. Hill-Haas, Dawson, Impellizzeri & Coutts (2011): "Physiology of small-sided games training in football: a systematic review" — Sports Medicine DOI
  13. Los Arcos, Vazquez, Martin ym. (2015): "Effects of Small-Sided Games vs. Interval Training" — PLOS ONE DOI
  14. Gabbett (2016): "The training-injury prevention paradox" — British Journal of Sports Medicine DOI
  15. DiFiori, Benjamin, Brenner ym. (2014): "Overuse injuries and burnout in youth sports: a position statement from the American Medical Society for Sports Medicine" — Clinical Journal of Sport Medicine 24(1):3–20. DOI
  16. Read, Oliver, De Ste Croix, Myer & Lloyd (2016): "Neuromuscular risk factors for knee and ankle ligament injuries in male youth soccer players" — Sports Medicine DOI
  17. Rössler, Junge, Bizzini ym. (2018): "A multinational cluster randomised controlled trial to assess the efficacy of '11+ Kids': a warm-up programme to prevent injuries in children's football" — Sports Medicine 48:1493–1504. DOI

Tämä artikkeli referoi julkaistua tutkimusta ja valmennusohjeistusta. Se ei ole lääketieteellinen ohje. Yksittäisen pelaajan oireet kuuluvat fysioterapeutille tai lääkärille, eivät harjoitussuunnitelmaan.

Lue myös

Lue artikkeli — Taktiikkataulu

Blogi